Puukuitu tulee tekstiili- ja vaateteollisuuteen

Nopeasti kasvavan tekstiiliteollisuuden raaka-aineen tarpeen ja tekstiilijätteen määrän kasvun seurauksena puukuidusta on tulossa vaihtoehto puuvillalle tekstiili- ja vaateteollisuuden raaka-aineena. Aalto – ja Helsingin yliopistoissa on kehitetty selluloosamuuntokuitua IONCELL-F -teknologian avulla, missä ei käytetä haitallisia kemikaaleja, ja joka on ympäristöystävällinen vaihtoehto runsaasti vettä kuluttavalle puuvillan tuotannolle. Stora Enso ja Marimekko ovat mukana uusiutuvan, kierrätettävän ja ympäristöä säästävän puukuidun kehitystyössä.

– Kaiken lähtökohtana on nopeasti kasvava tekstiilijätteen määrä, joka on seurausta meneillään olevasta fast fashion -trendistä, nopean kulutuksen tekstiilimarkkinasta. Nykyisin muotivaatteen kierto saattaa olla markkinoille tulosta asiakkaalle neljä viikkoa. Nopean muodin vaatteet kuluvat nopeasti, ja täyttävät kirpputorit ja vaatekeräyspisteet. Väestömäärän kasvaessa tarvitaan yhä enemmän vaatteita ja niiden valmistukseen kuitua, kuvailee Sirpa Välimaa, tekninen asiakaspalvelupäällikkö Stora Enso Biomaterials -divisioonasta.

Välimaan mukaan vaateteollisuuden muutoksessa on tärkeää sellaisten kestävästi valmistettujen kuitujen luominen, jotka ominaisuuksiltaan sopivat puuvillan korvaajiksi.
– Kehityksen taustalla on ajatus, että puuvillan korvaaminen kestävillä puupohjaisilla kuiduilla säästäisi puuvillan viljelypinta-alaa ruoan viljelyyn, sekä viljelyyn käytettävää vettä juomavedeksi tai ruoantuotantoon. Puuvillaa viljellään poikkeuksetta alueilla, joissa jo muutenkin kärsitään kuivuudesta. Kun nykyisin voimakkailla kemiallisella käsittelyllä muokataan tekstiilikuitua, olemme kehittäneet sen vastapainoksi mahdollisimman ympäristöystävällistä ja kierrätyskelpoista tekstiilikuitua.

Valtaosa tekstiileistä uusiutumatonta öljypohjausta kuitua

Nykyisin yleisintä puupohjaista tekstiilikuitua, viskoosia, on valmistettu jo yli sata vuotta, joten kyseisen tuotantoprosessin antamat monipuoliset ominaisuudet ovat kehittyneet valtavasti. Tämän on Välimaan mukaan havaittavissa siitä, että viskoosin käyttö erilaisissa vaatesegmenteissä on lisääntynyt vuosi vuodelta.

– Kaikesta puukuituisten tekstiilien ympärillä käydystä keskustelusta huolimatta on syytä muistaa, että puukuidun osuus kaikista maailman tekstiileistä on vain kuusi prosenttia. Yli 70 prosenttia kaikista tekstiilikuiduista on uusiutumatonta öljypohjaista kuitua, lähinnä polyesteriä.
– Öljypohjaisten kuitujen suuri osuus on seurausta niiden halvasta hinnasta, jolla myös tekstiilien hinta saadaan kuluttajien kukkarolle sopivaksi. Öljypohjaiset kuidut tuovat myös tekstiileihin kulutuksen- ja pesunkestoa. Vaikka esimerkiksi kierrätyspulloista voidaan valmistaa tekstiilikuituja, niin viime aikoina on uutisoitu öljypohjaisista kuiduista pesussa irtoavista mikropartikkeleista, jotka veden mukana päätyvät meriin ja kalojen mukana takaisin ravintoketjuumme, muistuttaa Välimaa.

Välimaa uskoo, että puuvillatuotannon kasvun rajat alkavat olla jo näköpiirissä.
–  Kun kilo puuvillakangasta tarvitsee lähes 12 tuhatta litraa vettä, samalla vesimäärällä voidaan tuottaa 26 kiloa kuituviskoosia. Vastaavasti maailman viljelyalasta 2 prosenttia käytetään puuvillan kasvatukseen, mikä on pois ruuantuotannosta. Viidennes maailman lannoitteiden kulutuksesta käytetään puuvillapelloilla.

Puu antaa tekstiiliteollisuudelle hyvän tarinan

– Stora Enso ja Marimekko ovat mukana pitkäjänteisyyttä vaativassa tutkimus- ja kehitystyössä, minkä myötä meille on kehittynyt vahvaa osaamista alalle. Meidän roolimme on tukea yliopistoja tuotteen kaupallistamisessa ja trimmata sen valmistusteknologiaa, kertoo Välimaa.

Välimaa muistuttaa, että tuotteella on oltava ominaisuudet, mitä markkinat haluavat kuten raaka-aine, toimiva teknologia ja taloudellisesti kannattava skaalattavissa oleva tuotanto.
– Meillä on mahdollisuudet valtavaan markkinapotentiaaliin. Suomi on kehitystyössä selvästi pisimmällä.

Kuluttajakysyntä on luonut Välimaan mukaan painetta kehitystyöhön ja markkinoilla odotusarvoa valmiille tuotteelle.
– Kun puupohjaista Tencel-kuitua on kehitetty yli 30 vuotta, luvassa ei ole pikavoittoja tälläkään kertaa. Raaka työ tehtävä nyt, koska kun kuitu kerran tuodaan markkinoille, siellä ei voi epäonnistua. Siksi on tultava markkinoille oikea-aikaisesti laadukkaalla materiaalilla ja hyvällä tuotteella, muistuttaa Välimaa.
– Uuden kuidun on sovelluttava vaate- ja muotituotteiden lisäksi kodintekstiileihin, huonekaluihin ja erilaisiin kuitukankaisiin, joilta vaaditaan laadukkaita ominaisuuksia ja teknistä laatua. Muodin kautta saadaan tähän mukaan hyvää pöhinää ja kysyntää. Siksi on hyvä, että meillä on Marimekko mukana kehitystyössä, koska brändinomistaja tietää mitä kuluttaja haluaa.

Välimaa näkee tekstiiliteollisuuden arvoketjun suunnattoman monimutkaisena ja haastavana markkinana, jossa tuotteella pitää olla hyvä tarina. – Marimekko on halukas korvaamaan puuvillan uudella kuidulla, millä on pohjoisten metsien hieno tarina ja puu tulee sananmukaisesti iholle. Me tiedämme kuidun alkuperän, tiedämme kuka toimittaa sen Marimekolle, joka valmistaa siitä kuluttajatuotteen.

– Nyt kun yhä useammat miettivät, miten voi tehdä hyvää maapallolle, voi miettiä suosiiko kertakäyttötuotteita, uusiutuvasta tekstiilikuidusta valmistettua kotimaista designia, second handia vai ompeleeko itse. Muotiteollisuus voi olla vahva muutosagentti ja vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Koska harva ajattelee, että haluaa ympäristöystävällisen mekon, sen täytyy täyttää kaikki muutkin siihen kohdistuvat kuluttajan odotukset, muistuttaa Välimaa.

Tekstiilijätteelle uusi elämä tekstiilikuituina

Viskoosimenetelmä on yli sata vuotta vanha menetelmä tehdä puukuidusta tekstiiliä. Tällä hetkellä markkinoita hallitsee kaksi selluloosamuuntokuitua: viskoosi ja lyocell (Tencel®). Viskoosin tuotanto vaatii hyvin myrkyllisen kemikaalin, rikkihiilen, käyttöä. Tencel® -kuitujen valmistuksessa käytettävään NMMO-nimiseen liuottimeen liittyy myös heikkouksia kuten sen kemiallinen ja terminen epästabiilius, ja sen tuoma riski vaaralliseen reaktion karkaamiseen.

Nyt tehtävän tutkimuksen tavoitteena on selluloosamuuntokuidun tuottaminen IONCELL-F -teknologian avulla. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kehittämä prosessi ei käytä haitallisia kemikaaleja. – Lisäksi IONCELL-F voi mullistaa tekstiilien kierrätyksen, sillä sen avulla tekstiilijäte voi saada uuden elämän uusina laadukkaina tekstiilikuituina, huomauttaa Välimaa.

– Muotiteollisuus kamppailee tekstiilien kierrätyksen kanssa, koska sekä kemiallinen että mekaaninen tekstiilikuitujen kierrätys on alkutekijöissään. Ompelimoiden leikkuujätettä ja käytöstä poistettuja tekstiilejä hyödyntäviä yrityksiä on onneksi jo olemassa.
Välimaa uskoo tulevaisuuden tekstiiliteollisuuden tarjoavan kuluttajille useita kestäviä vaihtoehtoja ja läpinäkyvämmän valmistusketjun. – Muutoksen nopeus on meidän kuluttajien käsissä.

Markku Laukkanen